Hyvinkäälle lähdettiin ajelemaan vähän aikaisessa, kun ajattelin Karan kanssa treenailla ennen koulutuksien alkua, että saisimme molemmat vähän tuntumaa taas.

Koska en Karan kanssa siis ole ollut treeneissä koko tänä vuonna, ajattelin, että voisin yhtä hyvin mennä arkitottelevaisuutta harjoittelemaan. Kara olikin normaalia kiinnostunut ympäristöstä, sen hajuista ja muista koirista, joten katsoin parhaaksi olla menemättä alokaskilparyhmään.

Ennen koulutuksien alkua harjoittelin alokasluokan liikkeitä vähän syrjemmässä. Sivulletulo sujui melko mukavasti. Seuraaminen oli ihan hyvää, tosin ne hajut kiinnostivat normaalia enemmän, sai sitten olla innostamassa Karaa seuraamaan vierellä. Kontakti kuitenkin oli ok, kun seurasi.

Otin paikallaoloa. Ensin käskin Karan istumaan, kiersin sen ympäri ja palkkasin. Sitten kiersin isomman matkan sen takaa, palasin ja palkkasin. Kara oli kiltisti paikoillaan, eikä lähtenyt minnekään. Sujui siis. Käskin Karan maahan ja toistin samat asiat, ja sujui yhtä hyvin kuin istumisenkin kanssa.

Tuli harjoiteltua liikkeestä seisomaanjääntiä ja liikkeestä maahanmenoa. Molemmat sujuivat ihan hyvin, tosin seisomaanjäännissä Kara otti ylimääräisiä askelia. Maahanmenosta Kara suoriutui ihan hyvin. Treeniä, treeniä.

Otin myös ihan vain paikallamakuuta ja luoksetulon. Ei mitään ongelmia, mutta olisin halunnut, että Kara olisi ollut kiinnostuneempi ja tehnyt liikkeet innokkaammin.

Pian alkoi perustottelevaisuuden koulutukset, joten olin siirtynyt lähemmäs Karan kanssa. Se tuntui olevan kovin kiinnostunut muista koirista, eikä oikein keskittynyt. Jotenkin huomaa, ettei Kara ole ollut pitkään aikaan missään. No, totutteleepa samalla.

Aluksi koulutusohjaaja tarkasti kaikilta hampaat. Kara ilahtui kovasti, kun sitä tultiin silittelemään. Hampaiden katsominen sujui ihan hyvin, mutta Kara ei jaksanut kovin hyvin olla paikoillaan hampaidenkatsomisen ajan.

Sitten otimme ns. pujottelua. Koirakon täytyi mennä vastapäisen koirakon luokse, koira käskettiin toisen koirakon edessä istumaan. Sitten käännyttiin, kierrettiin vastapäisen koirakon ympäri, tultiin taas uuden vastapäisen koirakon luo, käskettiin koira istumaan jne. Kara oli normaalia kiinnostuneempi eräästä suomenpystykorvasta, joka istutettiin meidän eteemme, mutta muuten piti hyvin kontaktia eikä tehnyt mitään. Kun me lähdimme sitten kiertämään, Kara seurasi hyvin ja piti kontaktia, eikä hyörinyt tai häslännyt, mutta edelleen olisin pikkaisen toivonut sitä innokkuutta mukaan.

Sitten asetuimme niin, että meillä oli parit toisiamme vastapäätä ja menimme toisten koirakoiden ohitse. Karalta sujui todella hyvin, se ei vilkaissutkaan kuin kerran toista koiraa, muuten piti kontaktia tiiviisti. Pidin aluksi makupalaa vasemmassa kädessä, mutta Karan huomio kiinnittyi siinä liikaa makupalakäteen, joten vaihdoin oikeaan käteen, jolloin Kara piti siis kontaktia minuun, ei makupalaan.

Lopuksi otettiin estehyppyä. Kara taisi kyllästyä tässä vähän, kun se väkytti enemmän kuin aikaisemmin. Olin sitten huomioimatta sitä, kun se haukkui ja kehuin sekä huomioin, kun oli hiljaa. Ei se onneksi niin paljoa sentään hauku, kuin vaikkapa mätsäreissä. Kun meidän vuoromme tuli ylittää este, menin ensiksi Karan vierellä ja esteen sivuitse, kun Kara ylitti esteen. Sujui hyvin. Sitten jätin Karan istumaan esteen taakse, kiersin itse esteen eteen ja käskin hyppäämään. Tuli kivasti ja toheloimatta. Tämän jälkeen päästiin lähtemään kotiin.