<?xml:namespace prefix = o ns = "urn:schemas-microsoft-com:office:office" />

UUSIKAUPUNKI 22.10.2006

 

Luokka ja muuta tietoa: Mölliluokka, jossa oli helpotetut liikkeet. Paikallaolo oli 30 sekuntia, liikkeestä maahan menossa ja seisomaan jäännissä sai pysähtyä, ja joka liikkeessä sai antaa käsimerkin käskyn tehosteeksi. Koiran sai palkata makupalalla joka liikkeen jälkeen, ja makupala sai olla liikkeen aikana kokoajan esillä.

 

Pistemäärä: 199/200 p.

Sijoitus: 1./11.

 

Luoksepäästävyys 10

Kara istui kiltisti vierelläni, eikä pyrkinyt eteenpäin, eikä peruuttanutkaan. Tuomari oli kysynyt, saiko katsoa koiralta hampaat ja minulla ei ollut tietenkään mitään sitä vastaan. Kara antoi katsoa hampaat hyvin.

 

Paikallaolo 10

Tämä liike pakostikin huoletti hieman, sillä en ollut kotona harjoitellut paikallaoloa niin paljon kuin olin suunnitellut harjoittelevani. Kara kuitenkin helpotuksekseni pysyi hienosti paikoillaan, tosin välillä hiukkasen vilkuili muihin suuntiin.

 

Kytkettynä seuraaminen 10

Seurasi melko hyvin. Kotiharjoittelussa pitää kontaktia paremmin, mutta onhan se ymmärrettävää että muukin maailma kiinnostaa, kun ollaan koiratapahtumassa. Täyskäännöksessä jäi minusta aavistuksen jälkeen.

 

Vapaa seuraaminen 10

Kara seurasi paremmin kuin kytkettynä. Piti paremmin kontaktiakin ja seurasi tiiviisti. Ainoa haittapuoli oli se, että pysähdyksissä Kara pysähtyi selvästi liian eteen. Tuomari ei sitten (meidän onneksemme?) ilmeisesti noteerannut asiaa.

 

Liikkeestä maahanmeno 10

Tyydyin hidastamaan vauhtia hieman ja näyttämään käsimerkin käskyn tehosteena. Meni melko hyvin, paitsi että Kara meni maahan makaamaan vähän vinoon.

 

Luoksetulo 10

Hyvin sujui. Kara tosin tuli vähän hidastempoisesti luokseni, tuomarikin huomautti tästä, muttei vähentänyt pisteitä.

 

Liikkeestä seisominen 9,5

Ajattelin että pääsen tästä liikkeestä siten, että vain hidastan, sillä kotona tämä sujuu yleensä melkoisen hyvin. Kara kuitenkin otti lisäaskelia perääni, jolloin jouduin näyttämään sen käsimerkin.

 

Vapaa estehyppy 10

Estehyppy hieman pakostikin jännitti minua, en ollut varma, älyäisikö Kara sitä hypätä. Ilmeisesti kuitenkin tajusi, mikä oli homman nimi. Kara kipitti ennen liikkeen alkua esteen luokse ja haisteli sitä. Tuntui ihan siltä, kuin Karan pään yllä olisi ollut lamppu, joka olisi syttynyt. Kara tuli perusasentoon hyvin ja kun käskin, se hyppäsi hyvin esteen ylitse, vaikka matka esteeseen oli pitempi, mitä olimme kotona harjoitelleet. Käskystäni sekä käsimerkistä Kara jäi esteen taakse seisomaan, eikä liikahtanut minnekään, ennen kuin käskin sen istumaan sivulle kierrettyäni esteen.

 

Kokonaisvaikutus 10

Kotona siis tänäänkin päätin treenailla. Treeni-intoa lisää se, että on jokin tavoite johon treenata, ja tässä tapauksessa Karan ensimmäinen möllitoko, joka on sunnuntaina. Tietysti kun mölliluokassa saa käyttää makupalaa, päätin Karan ilmoittaa sinne, sillä tällaisia tilaisuuksia tulee kohdalle melko harvakseltaan, myös jotkut liikkeet ovat helpotettuja.

Aloitin Karan kanssa harjoittelemalla hyppyä, koska en ole sitä niin usein harjoitellut, kuin muita liikkeitä. Kara vaikutti sopivan innokkaalta toimimaan, eikä sen toiminnanhalussa ollut paljoakaan moitittavaa. Hyppy sujui hyvin ja Kara todellakin muisti, mitä olin sen kanssa melko kauan aikaa sitten harjoitellut. Esteen hyppy sujui hyvin käskyn sekä etenkin käsimerkin avulla. Ainoa ongelma oli se, että Kara ei millään olisi halunnut jäädä täysin paikoilleen esteen taakse. Ensinnäkin, kun kiersin sen takaa, se liikkui paikoillaan minun suuntaani. Täytyypä siis harjoitella sellaista, että kun Kara seisoo paikoillaan, kierrän esimerkiksi sen takaa, eikä se saisi liikkua minua päin ollenkaan. Kara myös alussa tahtoi olla niin vikkelä, että melkein jo juoksi luokseni esteen vieritse, kun oli hypännyt sen. Kyllä se käskystä pysähtyi, mutta se täysin paikalla pysyminen siinä tilanteessa kun kierrän esteen ja tulen sen luo, on vielä vähän niin ja näin.

Seuraavana oli vuorossa paikallamakuu, ja tätä liikettä harjoittelin vähän siellä täällä muiden liikkeiden välissä. Ensiksi käskin Karan sivulle + maahan ja menin yli kolmen metrin päähän, laskin hitaasti kymmeneen ja palasin Karan luo sekä vapautin. Matkan pituudet vaihtelivat 3-8 metrin välillä, tarkoista ajoista taas en tiedä, sillä laskin hitaasti vähintään kymmeneen tai enimmikseen kolmeenkymmeneen. Kara pysyi mukavasti paikoillaan, eikä meinannutkaan lähteä perään. En sitten tiedä, miten kisatilanteessa sujuisi, mutta täytyypä treeneissä ja vähän vilkkaammilla seuduilla harjoitella lisää.

Otin myös liikkeestä maahanmenoa, joka sujui ihan hyvin. Näytin käsimerkkiä varmuuden vuoksi, sillä Kara ei vaikuttanut paljoakaan siltä, että olisi ilman käsimerkkiä kovinkaan ripeästi mennyt maahan. Toimiminen tässä liikkeessä ei ollut mitään Karan parasta, mutta ihan tarpeeksi hyvää, että se kelpasi minulle. Lopuksi otin ilman käsimerkkiä, ja se sujui melko hyvin. Sujuu hyvin, jos Kara on sillä tietyllä päällä. Erkanemismatka oli n. 3 metriä.

Seuraavana vuorossa tuli luoksetulo. Etenin joka kerta kymmenen harppauksen päähän Karasta, kun jätin sen istumaan paikoilleen. Saatoin myös häiriönä pomppia tai tehdä jotain muuta omituista, Kara kuitenkin pysyi kiltisti. Kun komensin luokse, se tuli innokkaasti juosten, vaikkei mitenkään hypernopeasti. Sivulle kirjaimellisesti loikkasi, mutta osasi kuitenkin istua melko suoraan linjaan. Innokkuutta ainakin oli.

Sitten harjoittelin liikkeestä seisomaanjääntiä. Alussa pari kertaa näytin muistutukseksi käsimerkkiä ja sitten loput otin ilman merkkiä. Sujui suurin piirtein yhtä hyvin kuin normaalisti, tosin teki vähän liian "konemaisesti", kun verrataan miten se tekee yleensä. Seisoi hyvin paikoillaan, erkanin siitä joka kerralla n. 3 metriä myöskin. Kerran kun kiersin sen sivuun, se liikkui paikoillaan minua kohti, joten tässä oli siis sama ongelma kuin hypyssä. Ainakin tiedetään nyt selvästi, mitä pitää harjoitella.

Lopuksi otin seuraamisharjoittelua, ja Kara suoritti liikkeen hyvin. Tein pysähdyksiä, kaikenlaisia kaarroksia oikeaan & vasempaan sekä täyskäännöksiä. Kara taisi kerran alussa ensimmäisessä täyskäännöksessä erkaantua minusta aavistuksen, mutta muuten sujui hienosti.

11. päivä keskiviikkona oli Karalla ohjatut treenit, mutta niistä en nyt ehtinyt kirjoitella, enkä nytkään enää kunnolla muista, mitä tehtiin. Arkitottelevaisuusryhmässä olin kuitenkin ja menimme vähän tielle harjoittelemaan toisten koirien ohitusta ym. Kara ei ollut oikein toimintapäällä, vaikka se seurasikin hienosti, mutta heti kun ei ollut käskyn alaisena, räksytti ja poukkoili hajujen perään pitkin pusikkoa. Mistäköhän sitten johtunee.

Kokonaisuudessaan Kara ei ollut toimintapäällä nytkään, kun treenasin - useimmat liikkeet sujuivat ihan hyvin, mutta normaali toiminnanhalukkuus ei ollut nyt päällä. Paikallamakuu, luoksetulo, seuraaminen ja liikkeestä maahanmeno sujuivat melko hyvin, mutta liikkeestä seisomaanjäänti harvinaisen huonosti. Ensinnäkin Karalle piti näyttää käsimerkki, jotta se ei olisi ottanut askelia tai lähtenyt seuraamaan. Kertailin liikettä vähän, jotta sain lopetettua sen suht onnistuneeseen kertaan. Sivulletulot menivät ihan hyvin ja aika innokkaasti, mutta Kara ei aina edelleenkään istu täysin suoraan joka kerta, vaan tekee välillä sivulletulon huolimattomasti.

Pitääpi seuraava treenikerta katsoa niin, että Kara on innokas ja haluaa toimia kunnolla. Myös hyppyä pitäisi harjoitella.

Isosiskoni oli lähtenyt Friidun kanssa iltalenkille ja minä ajattelin sitten, että vien Karan lenkille ja mahdollisesti vähäsen treenaankin sen kanssa. Kara oli sisällä järkyttävän hyperenerginen, poukkoili koivet ja häntä viuhtoen sinne sun tänne, vaikka sisällä se ihan yleisesti ottaen on rauhallinen. Otin sitten makupaloja hieman mukaan ja lähdin pihalle, jolloin siskoni tuli jo vastaan. Kara oli erittäin innokas lähtemään pihalle ja olin ihan varma, että se hyökkäisi heti niin pitkälle kuin remmiä ylttäisi, kun on niin hoppu päästä tarhan ulkopuolelle. Otin Karan kuitenkin lyhyelle ja suljettuani tarhan oven käskin sen istumaan, jolloin Kara istui. Otin hihnan irti, odotin että Kara otti kontaktia ja vapautin. Eiköhän se lähtenyt torpedona juoksemaan eteenpäin.

Hiekkatiellä sitten katulamppujen valossa päätin kokeilla ottaa tokoharjoitusta, vaikka Kara vaikutti kyllä sen verran hyperinnokkaalta, että olisi paremminkin voinut vaikkapa estehypyttää sitä. Mutta minä olin juuri hyvällä treenituulella, joten päätin rohkeasti ottaa alokasluokan liikkeitä, kun oli kuitenkin pitänyt treenailla niitä jo aikaisemmin.

Aloitin ihan vain sivulletulolla ja pienellä seuraamispätkällä. Tässä vaiheessa huomasin, että Kara oli ihan täydellisen innokkaasti mukana ja toimi juuri täydellisesti, erittäin innokkaasti mutta kuitenkin huolellisesti jotta tokoa voitaisi iloisin mielin harjoitella. Karasta todellakin huomasi liikkeiden myötä, että se ei totellut ja tehnyt liikkeitä naminhimossa, se totta tosiaan nautti ja iloitsi siitä, että se pääsi tekemään liikkeitä.

Otin myös yhden maahanmenon Karalle, kun se oli jolkottamassa edestäpäin luokseni. Se meni maahan todella ripeästi ja epäröimättä, ja sain siitä idean, että jos se kerran noin upeasti menee maahan, liikkeestä maahanmenokin voisi sujua hyvin - sehän on yleensä meillä ongelmia tuottavin liike. Kutsuin Karan sivulle ja käskin seuraamaan. En hidastanut, en näyttänyt käsimerkkiä enkä mitenkään ohjannut, sanoin vain käskyn kuuluvasti - ja järkytyin oikeasti siitä, kun Kara teki mielestäni täydellisen hyvän liikkeestä maahanmenon! Olin aivan hämmentynyt siitä, miten Kara pystyi tosiaankin toimimaan niin hyvin. Kertasin pari kertaa joka kerta palkaten namilla sekä isoilla kehuilla, eikä Kara tuntunut kyllästyvänkään yhtään siihen toistoon.

Otin sitten seuraamista. Yli-innokkuutensa ansiosta Kara parissa kohtaa hieman sohelsi, mutta muuten seuraaminen oli mielestäni todella hyvää! Innokkuus pysyi kokoajan, seurasi tiiviisti sekä kokoajan innokkaasti kontaktia pitäen. Otin pari pysähdystä, pari täyskäännöstä ja kääntymisen oikealle sekä vasemmalle pari kertaa. Kun osasin kääntyä itse oikein vasemmalle, Karakin kääntyi ja tuli mukana hyvin hienosti seuraten. Mitään ongelmia ei ollut, paitsi ne pari sohelluskohtaa mutta sekin täysin minun omaa aiheuttamaani.

Päätin ottaa myös liikkeestä seisomaanjääntiä. Kara teki tämänkin todella hyvin, ei epäröinyt jäädä ollenkaan paikoilleen ja pysyi todella nätisti seisomassa siihen asti, kunnes vapautin. Ei ottanut askeltakaan perääni, kun käskyn sanoin, ja mitään merkkiä tai ohjausta ei tarvinnut käyttää. Päätin myös ottaa luoksetuloharjoituksen kerran, ja sekin sujui hyvin, Kara oli edelleen todella innokas tekemään liikkeitä.

Lopuksi otin vielä vähäsen seuraamista ja kehuin sekä kiitin hurjasti + palkkasin. Otin sitten ihan lyhyen paikallamakuun, koska itse olin niin tohkeissani etten jaksanut jäädä paikallaoloa harjoittelemaan. Kara pysyi hyvin ja kun vapautin, sekä lähdin juoksemaan tietä pitkin, Kara juoksi todella innokkaana mukanani. Piti kontaktia koko treenin ajan todella hyvin.

Illalla, lenkin loppuvaiheilla päätin vähän ottaa tokoharjoitusta Karan kanssa, kun neiti tuntui ihan sopivasti olevan treenituulella. Sivulletulot ja seuraamiset sujuivat hyvin, seisomistakin tuli harjoiteltua. Seuraamisessa harjoittelin lähinnä täyskäännöksiä ja vasempaan päin kääntymistä. Sujui hyvin, joskin pari kertaa vasempaan käännyttäessä Kara törmäsi jalkaan, mutta kyllä se siitä.

Otin myös liikkeestä seisomaanjääntiä, ja se sujui hyvin. Kara jäi melkoisen hyvin seisomaan, tosin liikettä pitää toki hioa, kuten vähän näitä kaikkia. Kun palasin Karan viereen ja käskin istumaan, istui ihan hyvin, vaikka kerran ei ensimmäistä käskyä noteerannut tai kunnolla kuullut.

Ajattelin sitten ottaa liikkeestä maahanmenoa. Muistutukseksi kutsuin sivulle ja käskin maahan, meni hyvin. Jostakin syystä Kara ei ollut kovinkaan kiinnostunut menemään itse liikkeen kautta maahan. Seurasi hyvin ja kun kertailin maahanmenoa sivullaolosta, kävelin ja juoksin takaperin käskien siitä maahan, käskin seisomaan ja siitä suoraan maahan. Kun käskin seuraamaan, sujui hyvin mutta sitten kun sanoin "maahan", ei mitään.. Ihan kuin koko liike olisi ollut sille vieras juttu. En ymmärrä yhtään, mistä asia johtuu, koska omasta mielestäni en mitenkään poikkeuksellisesti ohjannut Karaa ja maahan meni muuten aivan hyvin. Tämän seurauksena hermostuneisuus nousi hiukkasen pintaan, joten ihan ymmärrettävää että silloin Kara ei ainakaan totellut. Lopuksi ohjasin Karan maahan hitaasta liikkeestä ja kehuin valtavasti.

Loppusilauksena otin sivulle, irrotin hihnasta eli päästin Karan irti. Sitten siirryin Karan eteen ja käskin maahan - sujui hyvin. Kävelin noin parisen askelta eteen ja käännyin, menin Karan luo, palkkasin ja vapautin.

Minun täytyy huomenna testailla vähän tuota liikkeestä maahanmenoa, että oliko Karalle iskenyt vain innottomuus kyseistä liikettä kohtaan vai ohjasinko kuitenkin jotenkin erilaisesti. Jos jotain ongelmaa ilmenee, taidan ottaa vain maahanmenoharjoituksia ja mahdollisesti ihan perusalkeita liikkeestä maahanmenossa.