Aloitin katsomalla Karan hampaat ja otin myös vähän kontaktiharjoituksia. Kara oli vähän normaalia kiinnostuneempi ympäristöstään, kun ei oltu omalla kotipihalla tai sisällä, joten en sitten vaatinut siltä niin paljoa kuin normaalisti (eli en ottanut kuin lyhyitä seuraamispätkiä tms. vastaavaa).

Aloitin paikallaololla. Kutsuin Karan sivulle, siitä maahan ja sitten kävelin n. 3-4 metrin päähän, laskin paikoillani viiteen ja palasin Karan sivulle. Kahdella ensimmäisellä kerralla Kara meni hyvin maahan (ja muistin olla näyttelemättä käsimerkkejä), mutta sitten kun kolmatta kertaa otin uudelleen, maahanmeno alkoi tökkiä. Kara ei jostakin syystä mennyt maahan, ja minä sitten tajusin myös hermostuvani hieman, kun sillä ei näyttänyt olevan mitään syytä olla tottelematta. No, otin sitten ihan normaaleja maahanmenoharjoituksia mahdollisimman iloisesti liikehtien, ja kyllähän se hieman auttoi. Käskin Karan taas sivulle ja siitä maahan, jolloin se meni ihan ok:sti, kävelin taas 3-4 metrin päähän ja tulin Karan sivulle.

Jatkoin treenaamista luoksetulolla. Kutsuin Karan jälleen perusasentoon, jonka jälkeen jätin sen istumaan, ja menin itse 3-4 metrin päähän Karasta. Käännyin ja kutsuin Karan luokseni. Se suoritti liikkeen hyvin - olen tyytyväinen, mutta tuleminen oli hitaampaa kuin normaalisti (saattaa myös johtua kuumuudesta?). Toistin luoksetulon vielä kerran, eikä siinäkään kerrassa ollut muuta moitteen sijaa, paitsi että Kara vaikutti vähän laiskan oloiselta (mitä se ei todellakaan koskaan ole).

Seuraava liike oli seuraaminen. Kara ei vaikuttanut kovin innokkaalta, kuten yleensä, joten otin vain lyhyitä seuraamispätkiä, palkkasin ja vapautin. Piti se kontaktia melko hyvin yllä, ja seurasi melkoisen hyvin, sähläämättä omiaan.

Sitten otin liikkeestä seisomaanjäännin. Kara seurasi vähän innokkaammin kun itsekin liikehdin vähän Karaa innostavasti, ja tämä sujui hyvin! Minun ei tarvinnut edes muistuttaa, miten liike meni, Kara tajusi sen oitis. Pari kertaa toistin, kunnes palkkasin, kehuin ja vapautin Karan.

Lopuksi otin liikkeestä maahanmenoa. Aluksi kertailin Karalle maahanmenoa, jonka jälkeen käskin seuraamaan ja siitä maahan. Sujui aika hyvin, minun pitää vain treenata Karalle enemmän tätä liikettä ja maahanmenoa yleensä. Jouduin tosin hidastamaan hieman, kun komensin Karan maahan, mutta vaikuttaisi siltä, että jos jaksan vain treenailla, Kara oppii tämän liikkeen suht nopeasti.

Sitten ihan lopuksi otin pari seuraamispätkää, kehuin samalla innokkaalla äänellä kun Kara piti kontaktia, tein mutkia ja käännöksiä, palkkasin ja vapautin. Sitten otin vielä pätkän, jonka jälkeen pysähdyin, palkkasin Karan ja vapautin. Kutsuin Karan vielä perusasentoon, jonka jälkeen odotin siltä kontaktinoton ja vapautin.

Nakinpaloja jäi taskunpohjalle melko paljon, joten levittelin niitä maahan ja Kara sai sitten etsiä ne. Sitten juosta hölkättiin kotiin.